Harri Rovanperä kilpaili ahkerasti rallisprinteissä ennen läpimurtoaan rallin MM-sarjaan. Kuva: AKK / Toni Ollikainen

Jyväskyläläisen Harri Rovanperän ura kantoi rallin MM-sarjaan. Rovanperä voitti urallaan yhden MM-osakilpailun, Ruotsissa 2001, ja saavutti kaikkiaan 17 kertaa paikan palkintokorokkeelle.

Vuosina 1996-1998 hän ajoi Seatilla yhdeksän F2-luokan voittoa MM-ralleissa.

– Ajoin rallisprinttejä rallien ohella. Intoa oli paljon ja halusin ajaa koko ajan kilpaa. Rallisprintit olivat hyviä kilpailuita nopeatempoisina tapahtumina. Sprinteissä piti ajaa kaasupohjassa koko ajan. Tykkäsin kovasti sprinteistä.

– Into ajamiseen oli kova. Ensin ajettiin yötä myöten jonnekin päin Suomea ja ajettiin lauantaina ralli. Jos vehkeet pysyivät ehjinä, ajettiin seuraavana yönä toiselle puolelle Suomea ajamaan rallisprintti. Sprintteihin pääsi mukaan jälki-ilmoittautuneena, Rovanperä muistelee autourheilu-uransa ensimetrejä.

Uran ainoa sprinttivoitto Laajavuoressa

Harri Rovanperä muistelee monien rallissa kilpailleiden ajaneen aktiivisesti myös rallisprinttejä 1990-luvun alkupuolella.

– Siihen aikaan oikeastaan oli tapanakin ajaa rallien lisäksi sprinteissä. Sprinttejä oli lähes joka viikonloppu tarjolla.

– En koskaan ajanut SM-sarjaa, vaan ajoin yksittäisiä sprinttejä sen mukaan, miten kalenteriin sopi. Vuonna 1995 tosin ajoin kolmen asfalttirallisprintin sarjan helatorstaina ja sitä seuranneena viikonloppuna.

Rovanperä aloitti ralli- ja rallisprinturansa Sunbeam Avengerin eli “Kostajan” ratissa.

– Eniten ajoin sprinttejä Ford Escort kaksitonnisella, mutta ajoin myös Opel Astralla ja Mitsubishi Galantilla kisoja,

– Urani ainoan rallisprintin yleiskilpailuvoiton saavutin Mitsu Galantillakesäkuussa 1994. Auto oli N-ryhmän ralliauto. Sprintti järjestettiin Jyväskylän Suurajoista tutulla Laajavuoren erikoiskokeella.

Laajavuoren rallipolkua Rovanperä luonnehtii vaikeaksi tieksi.

– Ylämäki on jyrkkä ja ajolinjan pitää olla täsmälleen oikea, jotta vauhti ei hyydy. Alamäkimutkissa puolestaan voi helposti menettää aikaa, jos jarrutuspaikat eivät ole kohdillaan. Laajavuoressa oli aina hauskaa ajaa, oli kyseessä ralli tai sprintti.

Auto meinasi kaatua monta kertaa

Opel Astralla ajetuista sprinteistä Rovanperä muistaa hyvin toukokuussa 1995 ajetun pääkaupunkiseudun kolmen asfalttikilpailun sarjan.

– Minulla oli Astrassa sora-alusta. Auto huojui ja vaappui asfaltilla, meinasi se monta kertaa kaatuakin. Onneksi ei kuitenkaan kaatunut.

– Tuloksellisesti asfalttikilpailut kuitenkin sujuivat hyvin, tuloksena oli kaksi luokkavoittoa ja yksi luokan kakkostila.

Sprinteistä oli hyötyä

Rovanperä sanoo rallisprinttien ajamisesta olleen hyötyä hänen ajajauralleen.

– Kilpaileminen on aina hyödyllistä. Sprinteissä oli se hyvä puoli, että niissä pääsi ajamaan erilaisia teitä murto-osalla yhden rallin kustannuksista. Sprintti olikin hyvää ja kohtuuhintaista ajoharjoittelua.

Rovanperä korostaakin, ettei ajamista korvaa mikään.

– Videoita katsomalla ei opi ajamaan. Suorilla kaasu pohjassa ajaessa ei tule eroja, erot tulevat mutkien sisäänmenoissa ja ulostuloissa. Jotta mutkat oppii ajamaan kovaa, pitää ajamista harjoitella paljon, vaaditaan kilometrejä.

– Rallisprinttien hyvä puoli on se, että kilpailuita erilaisilla pinnoilla on tarjolla paljon ja kisoissa käyminen on hyvin edullista ralleihin verrattuna.

Sprinttien ajaminen jäi maailmalle lähtiessä

Rovanperä ajoi viimeiset rallisprinttinsä vuonna 1995. Sprintit Suomessa jäivät, kun hän pääsi kilpailemaan ulkomaan ralleihin.

– Vuonna 1996 pääsin jo ajamaan Englannin avoimen mestaruussarjan ralleja. Vuonna 1996 ajoin myös ensimmäistä kertaa MM-rallin pääluokassa, kun Jyväskylässä pääsin ajamaan Ford Escort Cosworthilla.

– Seuraavalle kaudelle minulla oli jalka jo M-Sportin oven välissä, joka otti vastakseen Fordin rallitallin toiminnan. Minulle tarjottiin myös mahdollisuutta ajaa RAC ralli F2-luokan Seatilla. Minulle vihjattiin, että jos kykenen tuomaan riittävästi merkkipisteitä RAC:sta, jatkoa seuraavalle vuodelle voisi tulla.

Rovanperä oli varmistamassa Seatin merkkimestaruutta ja ura espanjalaistallissa sekä MM-sarjassa alkoi.

Rallisprint-kausi huipentuu sunnuntaina

Rallisprintin Suomen mestaruudet niin nelivetoisissa kuin kaksivetoisissakin ratkeavat sunnuntaina Kouvolassa kauden viimeisessä osakilpailussa.

Kaksivetoisissa Suomen mestaruudesta taistelee useampi kilpailija. Etelä-Pohjanmaan Urheiluautoilijoiden Juha Mäkelä johtaa sarjaa 54,5 pisteellä. Toisena oleva Autoliitto Härmä Petri Jussila on vain pisteen päässä. Kolmantena sarjassa on Kokemäen Urheiluautoilijoiden Ari Salonen, hänellä on 52,5 pistettä. Hänestä puolestaan pisteen päässä Mynämäen Urheiluautoilijoiden Marko Heikkilä.

SM-sarjassa kilpailija saa yhdestä itse valitsemastaan kilpailusta 1,5 kertaiset pisteet. SM-sarjassa viidentenä oleva Anjalankosken Urheiluautoilijoiden Mirko Kykkänen on säästänyt puolitoistakertaiset pisteet kotikilpailuunsa. 48 pistettä aiemmistä kilpailuista kerännyt Kykkänen voi vielä sekoittaa mitalitaistelua.

Nelivetoisissa mestaruus on kahden kauppa. Autoliitto Härmän Jukka Ketomäki on pistejohdossa 54,5 pisteellä. Toisena olevalla Pekka Keski-Korsulla on 45,5 pisteellä. Raahelainen Keski-Korsu ei ole mukana kauden viimeisessä osakilpailussa. SM-pisteissä kolmantena on kellokoskelainen Tomi Hallia 40 pisteellä. Jukka Ketomäki on jo käyttänyt 1,5 -kertaiset pisteet, mutta Tomi Hallia ajaa niistä Kouvolassa. Näin mestaruustaistelu on vielä avoinna.

Nuorissa mestarin nimi on vielä avoinna. Voitto tullaan ratkaisemaan tasapisteissä olevien Patrik Gomanin ja Markus Heikkisen kesken. Heikkisen tie mestaruuteen vaatii voittoa ja myös apua kilpakumppaneilta, sillä Goman saa käyttöönsä loppupisteisiin kaikki pisteet.

Rallisprintin Suomen Juniorimestari 2019 on Juuso Metsälä, hopea ja pronssi on vielä kolmen kauppa. Jos sarjassa toisena oleva Jarno Virta voittaa luokkansa, ottaa hän hopeisen mitalin. Jos taas Virta jää luokkansa toiseksi ja Ville Keljo ja Aki Horttanainen ottavat luokkavoitot, tarkoittaa se sitä, että he ovat tasapisteissä pisteen edellä Virtaa. Tällöin hopea menee Horttanaiselle ja pronssi Keljolle, koska Horttanaiselle on suurempi yksittäinen pistemäärä yhdestä osakilpailusta.

Teksti: Rallisprint SM tiedotus

Suosittelemme markkinoilla

Ralli-SM tulosveikkaus

Rallin SM-sarjan tulosveikkaus on jälleen avattu! Tulokset lähimmäksi arvanneelle jälleen luvassa mainetta ja kunniaa!

Kirjaudu sisään tunnuksellasi ja anna äänesi.

Äänestä tästä!

Kirjaudu